sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Uutiset


Stop Talvivaara -liike järjestää mielenosoituksen
Stop Talvivaara liike järjesti mielenosoituksen Helsingisssä samaan aikaan, kun Talvivaaran ylimääräinen yhtiökokous kokoontui päättämään osakeannista. Mielenosoituksessa vaadittiin kaivoksen alasajoa ja ympäristötuhojen korjaamista. Mielenosoitukseen osallistui noin 50 mielenosoittajaa Ylen Uutisten arvion mukaan.


Talvivaaran liikavesilupa käsitellään kevään aikana
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto uudelleenkuulutti kaivosyhtiö Talvivaaras hakemukset ympäristöluvan päiviytksestä sekä uraanin talteenottolaitoksen ympäristöluvasta. ELU_keskus salli 0.9 Mm3:n keskimäärän johtamisen Vuoksen ja Oulujoes vesistöjen suuntaan ympäristöluvan määräyksistä poiketen. Kuulutuksen taustalla ovat AVIn vaatimat selvitykset kaivoksen tilanteesta ja vuodon syistä.
Talvivaaran hakemukset olivat nähtävillä vaikutusalueen kunnissa kuukauden ajan, sekä internetissä.


Luonnonsuojeluliitto vaatii Talvivaaran toiminnan keskeyttämistä

Talvivaaran toiminnan keskeyttämistä vaadittiin hallintopakolla. SLL: vetosi haitallisiin päästöihin, jotka ovat yhä kasvamassa ja pilaamassa ympäristöä merkittävästi, josta aiheutuu terveyshaittoja tai muuta välitöntä ympäristön pilaantumista. Vaatimuksen mukaan ainoa vaihtoehto keskeyttämisen sijaan on haitan vähentäminen, joka ei Talvivaaran dokumentoidussa tilanteessa näy. Helmikuussa annetussa päätöksessä annetaan luka 1.8 miljoonan kuutiometrin jätevesien lisäjuoksutukseen, mutta niiden sulfaattipäästöille ei ole määritelty raja-arvoa.

Talvivaara avasi ovensa

Talvivaara avasi ovensa noin 1 500 vieraalle, joille kerrottiin historiasta, ongelmista ja uraaniluvan odotukseksesta. Avoimet ovat järjestettiin viidettä kertaa. Yleisöä kiinnosti erityisesti ympäristöasiat, joiden huollosta pidosta kaivosväki joutui moneen kertaan vakuuttamaan kävijöitä. Talvivaarassa myönnetään virheet, mutta sulkeminen voisi olla suurempi ympäristökatastrofi.

Talvivaara myöntää virheen jätevesien juoksutuksessa

Talvivaaran yhtiöjohto myönsi virheen vesien juoksutuksessa, jolloin jätevesiä valui Ylä-Lumijärveen. Syyksi kerrottiin komentoketjun särkyminen.
Tutkimus: D-vitamiinin vajaus voi lyhentää elämää
Saksalaistutkijoiden mukaan kuolleisuus kasvaa D-vitamiinipitoisuuden laskiessa. Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition-lehdessä, jonka mukaan D-vitamiinin vajaus liittyy sydön- ja verisuonitaudeista, hengityssairauksista ja suovästä johtuviin kuolemiin. Jos tutkimus pitää paikkansa, D-vitamiinin vähyyteen liitettyvät kuolleisuusriskit voi välttää pitämällä D-vitamiinipitoisuuden yli 50nmol/l:ssa tai korkeammalla.

Syöpä yleistyy, kuolleisuus siihen vähenee

Suomessa syöpään sairastui vuonna 2011 noin 30 000 ihmistä. Syöpäkuolleisuus oli mittausten mukaan pienin kautta aikojen. Etelä-Karjalassa suopään sairastui 457 miestä ja 414 naista vuonna 2011. Syöpien yleisyys on havaittu liittyvän kaupungistuneiseen elämäntapaan.

Sepelvaltimotauti koituu yhä harvemmin kuolemaksi
Vaikka väestö ikääntyy, tulevaisuudessa sepelvaltimotautiin sairastuneiden ja kuolleiden määrä vähenee, ennustaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kuolleisuuden oleteteaan tippuvan puoleen vuoteen 2050 mennessä. Syy tilanteen parantumiseen kerrotaan johtuvan terveellisimmästä ja helpommasta elämästä verraten sotien aikaiseen sukupolveen ja hoitojen kehittymiseen.
Sepelvaltimotauti on Suomen yleisin kuolinsyy, eikä sille ennusteta muutosta tulevaisuudessa.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Malmikaivos

(No mie vähän mietinkin miten kaivostoiminta liittyy hazardeihin... Tämäkin siirretty turvaan väärästä portfoliosta)



Lappeenrantaan nykyisin kuuluva Ylämaa on tullut maailmalla tutuksi maailmalla ainutlaatuisen labradoriitin; Spektroliitin, ansiosta. Tämä ainoa puhtaasti suomalainen jalokivi on nimetty Etelä-Karjalan maakuntanimeksi kansanäänestyksessä 1999.

Spektroliitti-nimellä kulkevaa labradoriittiä löytyy vain Ylämaalta ja siinä olevan erityisen kirkkaan värin johdosta se erotetaan muista labradoriiteistä. Kivilajia pidetään yhtenä maailman kauneimpana korukivenä ja sen loisteen ympärille on perustettu Ylämaan matkailun perusta. Spektroliittiä pidetään erityisenä myös sen värien vaihtelun johdosta ja sillä uskotaan olevan parantavia kykyjä.

Ylämaalta louhitaan myös rakennustarkoituksiin käytettävää graniittia, mikä yhtä lailla on ansainnut maineensa maailmalla ja se sopii hyvin sisustamiseen. Esiintymän löysi Pekka Laitakari välirauhan aikaan Salpalinjaa rakentaessa. Tällä hetkellä Ylämaalla arvioidaan olevan noin 10-15 käytössä olevaa louhosta.

Spektroliitin kaivauksien jäljiltä on Ylämaalle jäänyt suuria maisemaa muokkaavia tyhjiä louhoksia tai kivikasoja. Joihinkin käyttämättömiin louhoksiin on kasaantunut vettä ja niistä on muodostunut omia täysin kirkasvetisiä järviä. Suurten kivikasojen päälle ja ympäristöön on kasvanut kasvistoa, ja kaivauksista jäljelle jääneistä kasoista on tullut houkuttimia turisteille.


Globalisaatio

"3. Lue EU:n ja Keski-Amerikan valtioiden välistä kauppaa koskeva artikkeli osoitteesta http:global.finland.fi... ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
a) Mistä kauppasopimuksessa on kysymys?
b)  Miksi sitä kritisoidaan?
c) Miten se mielestäsi liittyy globalisaatioon?"

a) Tavoitteesta lisätä alueiden välistä kauppaa, luoda työpaikkoja, tuokea tuotantoa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa vahvistavassa ilmapiirissä.

b) Sopimus ei puutu lapsityövoiman käyttöön, pakkotyöhön ym, ihmisoikeuksiin lainkaan/tarpeeksi kattavasti.

c) Sopimuksen pohjalla luultavimmin pyritään globalisoida Keski-Amerikan tuotantoa ja vientiä.

Liikenne


Pakolaisuus

Pakolaisuus Suomessa

Suomeen tulee pakolaisia Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia Ruandasta, irakilaisia Syyriasta ja Jordanista, myanmarilaisia Thaimaasta sekä afganistanilaisia Iranista. Oleskeluluvan voi hakea jos oleskelee kotimaan tai pysyvän asuinmaasi ulkopuolella jos perustellusti kykenee joutuvansa siellä vainotuksi:
- Alkuperän
- Uskonnon
- Kansalaisuuden
- Tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai
- Poliittisen mielipiteen vuoksi.
Turvapaikan hakeminen edellyttää, että hakijan pelon vuoksi hakija on haluton turvautumaan kyseisen maan turvaan.

Kotouttaminen ja kotoutuminen

Maahanmuuttajan oletetaan sopeutuvan suomalaiseen yhteiskuntaan, omaksuen uusia tietoja, taitoja ja elämäntapoja, jotka edesauttavat osallistumaan uuden kotimaan elämään. Toiset kotoutuvat helposti, toiset tarvitsevat kotoutumiseen enemmän aikaa ja kotouttamistoimia. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen edellytyksiä.
Kotouttamistoimien tavoitteena on Suomeen muuttaneen henkilön tutustuttaminen yhteiskunnallisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Viranomaiset auttavat kieltenopinnoissa ja työpaikan saamisessa.

Dublinin sopimus

Wikipedia:

”Turvapaikan hakijoilla on oikeus turvapaikkamenettelyyn, jossa päätetään ovatko he vainon uhreina avun tarpeessa. Jotta turvapaikanhakijat eivät voisi aloittaa turvapaikkamenettelyä uudelleen toisessa jäsenmaassa, Dublinin sopimuksessa määrätään, että turvapaikkahakemus käsitellään ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa. Sopimuksessa määrätään myös, mikä jäsenvaltio kulloinkin on vastuussa. Periaatteessa turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU:n jäsenvaltiossa, johon turvapaikan hakija on ensimmäisenä tullut, lukuun ottamatta tilanteita, joissa toinen valtio on jo myöntänyt oleskeluluvan, viisumin tai kauttakulkuviisumin.”

Ps: Tämä oli näköjään pujahtanut väärään portfolioon... Niin siinä käy kun levittää kahden kurssin paperit lattialle ja etsii sieltä tekemättömät tehtävät... 

Väestöpyramidit + Valtioesittely



Metsät: Chile

Chilellä on metsämaata noin 20% pinta-alasta ja kysyntä maan metsätaloudelle on vahvassa nousussa, varsinkin Santiagon läheisyydessä. Monet lääkeaineista ovat juurikin löytyneet näistä metsistä.
Käyttö mm; Selluloosa, paperitalous.

Ongelmia:
        - Huono kasvu ja uusiutuminen ilmastosta johtuen
        - Liikahakkuu
        - Eroosio
        - Vuoristossa hankala kasvattaa puita
        - Samat ongelmat kuin muissakin sademetsissä

Hyötyjä:
        - Monipuolinen, ainutlaatuinen puusto maan kärjissä (sade-, lehti- ja sekametsät)
        - Työvoima halpa